Helmipöllö oli asettunut Oulun Hietasaaressa lähelle linturuokintaa päiväunille. Helmipöllö oli erittäin kesy eikä välittänyt kuvaajan lähestymisestä. Otin kuvia järjestelmäkameralla n. 2,5 metrin päästä. Pöllö kävi hetkisen hereillä ja jatkoi sitten päiväunia. Siirryimme kuvauskaverini kanssa kauemmas seuraamaan uneliasta helmaria. Pöllön silmässä näkyy kuvaajan ja jo edesmenneen kuvauskaverin ”selfiet”.
Tällainen ihan rauhallinen pöllö, luultavasti oli syönyt myyriä itsensä kylläiseksi ja istua nökötti suojaisassa paikassa lepän oksalla. Helmipölllö viihtyi tässä ns. Jousiammunnan ruokinnalla Hietasaaressa tovin aikaa, muutaman päivän. Helmipöllöt alkavat soidinmenot jo, kuten nimikin viittaa, helmikuussa. Iltamyöhällä alkaa ”puputus” kuulua metsissä. Hyvä helmipöllön kuuntelupaikka on esim. Oulangan tutkimusaseman lähimetsä Kuusamossa. Tämä luonnon ääni kannattaa kyllä kokea. Vanha kansa on luullut, että jänikset ne ”puputtaa” ja siksi jänistä kutsutaankin ”pupuksi”.
Kyhmyjoutsen jouduttiin lopettamaan . Oulun seudulla talvehti 2014-2015 muuttolintuja joiden olisi pitänyt lentää etelän lämpimiin maihin. Lintuja oli pienemmistä yksilöistä aina kyhmyjoutsenen kokoiseen asti. Kyhmyjoutsen oli jäänyt orvoksi Siikajoelle ja lintuystävällinen ihminen oli toimittanut joutsenen Oulujoen Merikosken voimalaitoksen yläpuoliseen altaaseen sulavesialueelle talvehtimaan. Kyhmyjoutsen onkin pärjännyt hyvin kovimmatkin pakkaset. Toisaalta voidaan kiittää lintua ruokkineita ihmisiä. Kuitenkin kun nyt joutsen alkaisi olla lentokykyisen kokoinen ei se ole harjoittelusta huolimatta noussut siivilleen. Onkohan niin että linnun jalat ovat liian heikot juoksuvauhtiin vaan niin että painoa on kertynyt yli siipien kantokyvyn. Linnun ruokinta tulisikin lopettaa heti kun säät sen sallivat.
Kyhmyjoutsen jouduttiin lopettamaan.
Kyhmyjoutsen jouduttiin lopettamaan.
Tämä luontokertomus tulee koostumaan useiden vuosien varrella ottamistani kuvista. Luontoa olen pyrkinyt tulkitsemaan sanoin ja kuvin lähinnä tekemieni havaintojen pohjalta. Tämä kertomus kehittyy ajan myötä sitä mukaa kun julkaistavaa aineistoa kertyy. Palasin kertomuksen pariin lokakuussa, 10.10.2022. Aikapaljon on ehtinyt tapahtua viime päivityksen. Näistä kuvista saa hienoja lasitauluja jopa 80 cm x 120cm, kestävät laittaa märkään tilaan, em. koon taulut painaa n. 15kg, joten niissä on seinään propattavat valmiit asennuskiskot . Tauluja olen teettänyt itselleni, en ole toistaiseksi tehnyt myyntiin.
Joutsenet ovat lisääntyneet voimakkaasti parin kymmenen vuoden sisällä. Niitä voi nähdä sadoin määrin muuttoaikana tai joutsenten poikamies laumoissa. Joutsenet elävät uskollisesti parisuhteessa koko elämänsä. Joskus voi nähdä puolisonsa menettäneen yksinäisen joutsenen uimassa vuosi toisensa perään samalla erämaajärvellä.
joutsenten_parittelu_valokuva-albumi_2016_04_29_video
Tämän vuoden kesällä ja syksyllä varpushaukka teki tuhojaan varsinkin tappaen lokin poikasia Pyykösjärven maisemissa. Varpushaukka vaanii kuusikossa ohi lentäviä lokkeja ja valitsee saaliinsa ehkä lentotyylin mukaan tai lokin värin tunnistaen. Myöskin haukka lentää vaivihkaa lokkiparveen ja käy saaliin kimppuun. Lokkien on vaikea havaita haukan tuloa parveen ,koska näyttää että haukka lentää parven yhtenä jäsenenä mukana. Haukka yllättää saaliin tekemällä nopeita käännöksiä kohti valittua lokkia. Varpushaukka on oikea taitolentäjä.
Varpushaukka kiepautti itsensä yht’äkkisellä käännöksellä lokin perään, kuvattu 01.10.2014.
UUSIKAARLEPYY, POHJANMAA, VAASA (SF88), FINLAND 63°38’N 22°25’E (WGS84), rengastettu (1.7.2014) harmaalokin poikanen oli joutunut varpushaukan saaliiksi. Lokki ei siis ehtinyt elää kuin muutaman kuukauden ikäiseksi.
Muuttohaukka saalisti kalalokkeja Oulun Pyykösjärvellä syksyllä 2013 syyskuun alusta kuun loppupuolelle. Kulkiessani Pyykösjärven rantasuolla ja metsikössä näin tämän tästä kuinka lokki oli höyhennetty, lokattu. Olisi ollut tietenkin mukava jos olisin ottanut myös näistä saalistusjäljistä kuvan mutta eipä tullut mieleenikään koska ne eivät olleet esteettisesti kauniita. Nyt tänä syksynä kulkiessani samoilla seuduilla olen myös nähnyt samanlaisia ”teurastuspaikkoja”, taidanpa kuvata niitä ensikerralla.
Korppi kantaa nokassaan muuttohaukalta syömättä jäänyttä lokin päätä. Muuttohaukan asuinalueella viihtyvät myös harmaahaikarat jotka kuitenkin saavat olla haukalta rauhassa. Merimetsokin vierailee syksyisin. Harmaahaikarat ”tikarinokat” ovat olleet tavallinen näky jo 2000-luvulla.
Muuttohaukan saalistustekniikka oli odotella kuusikossa suurehkoja lokkiparvia lähestymässä Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen suunnasta Pyykösjärveä. Muuttohaukka otti korkeutta ja lähti syöksyyn valitsemaansa kalalokkia kohden. Lokit ovat kuitenkin todella ketteriä ilmalennossaan tekemään väistöliikkeitä. Pudottautuipa jokunen lokki ihan veteen pelastuakseen muuttohaukan kynsistä.
Muuttohaukan yritys epäonnistui tällä kertaa ja lokki sai pitää höyhenensä -ilme on paljon puhuva. Valitettavasti korkea rantaheinä keilaa juuri linssin eteen ja saa näin aikaan harmittavan epätarkkuuden. Matkaa tähän kuvattavaan kohteeseen oli n. 100:sta-150:een metriä.
EsaShot 
